Silti seksin ja työn suhde on paljon negatiivista ensivibaa moninaisempi. Seksikkäät ja hyvännäköiset työntekijät tienaavat paremmin ja saavat monia muita etuja. Aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja, kiinnostunut voi aloittaa vaikka Hakimin teoksesta Erotic Capital, jossa Hakim kannustaa käyttämään seksikkyyttä hyväksi töissä.

Jopa seksiä ja työtä pahempi sanayhdistelmä lienee koskettelu ja työ. Siitähän vasta häirintä tuleekin mieleen. Koskettelu on kuitenkin oleellinen osa työntekoa ja monella tavalla positiivinen ilmiö, jonka seksuaalisen häirinnän yliuutisointi uhkaa tappaa.

Kosketus saa toisen ihmisen sanomaan sinulle herkemmin kyllä . Siksi monet myyntimiehet tuppaavat olemaan kiusallisuuteen asti läheisiä. Kokeile ensi kerralla koskettaa käsivarttani ennen kuin pyydät palkankorotusta tai hinnanalennusta.

Tutkijat ovat todenneet, että naisen kosketus lisää riskinottohalua. Jo kevyt taputus selkään saa sekä miehet että naiset ottamaan isompia riskejä, mutta miehen kosketuksella ei ole tällaista vaikutusta.

Koskettelun positiivisia vaikutuksia on tutkittu mm. ammattiurheilijoiden keskuudessa. Koripallosarja NBA:ta seuranneet tutkijat havaitsivat, että alkukaudesta aktiivista koskettelua harrastavat pelaajat ja joukkueet suoriutuivat loppukauden paremmin kuin muut.

Moisen perjantaifiiliksiin perustuvan kirjoituksen voi lopettaa vain yhteen kappaleeseen. Hyvät naiset ja herrat, Marvin Gaye ja Sexual Healing!

60/60-mallissa kaksi henkilöä jakavat yhden työtehtävän niin, että molemmat tekevät 60%:sta työaikaa ja saavat 60% työtehtävän palkasta.

Monocle kertoo Christoph Burgnerista ja Christine Schraner Burgnerista, suurlähettiläspariskunnasta, jotka hoitavat yhdessä suurlähettilään tehtävää ja jakavat palkan 50/50.

Suomessa vietetään 16.9.2011 kansallista epä etätyöpäivää, johon on ilmoittautunut erityisen paljon osallistujia IT-alan yrityksistä, kuten Tiedosta ja Microsoftilta.

Microsoft on vienyt etätyön äärimmilleen ja kutsuu etätöitä ”läsnätöiksi”, kuten Tytti Bergman kirjoittaa Tietoviikon Microsoft Arenalla.

Microsoftilla ei ole kiinteitä työpisteitä ja henkilöstöä kehotetaan tekemään töitä siellä, missä kokevat hommien hoituvan. Olkoon paikkana koti, asiakkaan aula tai kahvila.

Mielestäni etätyö on täyttä paskaa. Ei kukaan tee kotona töitä samalla teholla kuin toimistolla. Skypeistä ja Face Timeistä huolimatta mikään teknologia ei vedä vertoja toisen ihmisen tapaamiselle. Yli 70% viestinnästä on sanatonta viestintää ja valtaosa siitä hukkuu matkan varrella, elleivät viestivät osapuolet ole fyysisesti samassa tilassa.

Elokuun Fakta-lehti* referoi Lappset Group Oyj:n hallituksen puheenjohtajan, Johanna Ikäheimon näkemyksiä läsnäolon tärkeydestä:

”Paikan päälle on Ikäheimon mielestä mentävä, olipa kyseessä tehdassali vieressä tai tytäryhtiö maailmalla. Live-havainnot ja vuoropuhelu kasvokkain voittavat skype-puhelut ja videoneuvottelut.”

Tiimityö vaatii yhteistä aikaa. Agile-filosofia rakentuu yhdessä töitä tekevän tiimin ympärille. Aamu aloitetaan Scrum-palaverilla ja tieto kulkee, kun duunia tehdään saman pöydän ääressä.

TyöPAIKKAA tarvitaan nyt ja jatkossa. Jos etätyö todella toimisi, Suomen tietotyöpaikat olisi ajat sitten ulkoistettu Kiinaan, Intiaan tai johonkin muuhun edullisen kustannustason maahan.

* Fakta-lehti julkaisi jutun otsikolla Eläktö kuplassa, johtaja? Allekirjoittanutta haastateltiin samaa juttua varten, voit lukea Excel-johtamista vastustavat kommenttini lehdestä.

Pankki myöntää lainaa muulloinkin kuin loka-marraskuussa. Miksei yrityksen rahanjako voisi toimia yhtä ketterästi?

Hankintatoimen Maija valehtelee tietävänsä mitä vuoden päästä kesällä tapahtuu. Hän uskottelee tietävänsä raaka-aineiden hinnat ja ennustavansa suhdanteet. Elinan ennustukset ovat yhtä varmoja, mutta päinvastaisia, koska hän ei osta, vaan myy. Juha pitelee talouden lankoja käsissään. Hän tietää, että molemmat valehtelevat, mutta teeskentelee uskovansa kumpaakin. Juhan on tehtävä kompromissi. Hänen vastuullaan on budjetti.

Perinteinen budjetointi tekee kuolemaa, koska nopeatempoinen markkina ei salli nykytilan jäädyttämistä vuodeksi eteenpäin. Ainoa keino pysyä perässä on muuttaa budjetti ketteräksi.

On tullut viimeisen budjettifarssin aika. Maija on kertonut viimeisen valheensa eikä Juhan kompromisseille ole enää tilaa.

Ketterässä organisaatiossa yrityksen hankinnat eivät perustu viimevuotiseen lobbaukseen, vaan tämänhetkisiin näkymiin. Kukin investointi arvioidaan puhtaasti sen tuottavuuden perusteella, eikä rahan ylijäämä tarkoita kituuttamista ensi vuonna.

Tiedät kyllä, että budjetointiprosessisi on täynnä epäloogisuuksia. Myönnä ne ja etsi ratkaisut. Palkintona saat pienemmät kulut, suuremmat tuotot ja mukavammat syksyt.

Teet ohjelmistostasi kolme versiota kahden vuoden aikana. Ensimmäisestä versiosta puuttuu mahdollisuus tilata, toisesta versiosta puuttuu mahdollisuus muuttaa tehtyä tilausta. Vasta kolmannen version kohdalla saat rahaa sisään, eikä asiakaspalvelusi ruuhkaudu. Silti ensimmäinen versio sisälsi makean kilkkeen, jolla asiakkaasi voi seurata kenelle hän soittaa eniten.

ROI:n perusteella tehty priorisointi olisi pakottanut projektitiimin sisällyttämään tilaustoiminnot jo ensimmäiseen versioon, jolloin olisit saanut tilauksia täydellä automatiikalla vuoden verran enemmän. Laske huviksesi, mitä se tarkoittaa euroissa.

Arkisesti 80/20 sääntönä tunnettu Pareton periaate pätee ohjelmistokehityksessäkin. 20% ominaisuuksista tuottaa 80% hyödyistä. Tilanne on monesti vielä karumpi. Jo vuonna 2002 julkaistun tutkimuksen mukaan 45% ohjelmistojen ominaisuuksista on sellaisia, joita ei koskaan käytetä.

Jätä vähemmän tärkeät ominaisuudet viimeiseksi. Silloin tiedät, että saat ohjelmistosta toimivan ja tuottavan version hyvissä ajoin ennen joulumarkkinoita. Voit jopa päättää, ettei kaikkia suunniteltuja ominaisuuksia sittenkään toteuteta.

Jakkupukutätien armeija katselmoi 7,5 tuuman dokumenttipinoa. Alisteiset konjunktiot ja rinnasteiset lauseet laitetaan järjestykseen. Kuullostaako tutulta? Määrittelyn voi tehdä paremmin, helpommin ja nopeammin. Katso video, kuulet miten!

Kuitenkin useimmissa yrityksissä, erityisesti suuryrityksissä, liiketoimintaa ohjaa todellisuudessa budjetointiprosessi. Budjetin sovittaminen yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin, asiakaspalveluun ja kannattavuuden takaamiseen ei ole helppoa, hauskaa, tai aina edes ylipäätään järkevää tai mahdollista.

Teoriassa budjetti auttaa liikkeenjohtoa pitämään laivan toivotussa kurssissa. Käytännössä budjetointi on kehno työkalu ainoastaan kahdessa tapauksessa: Silloin, kun olosuhteet muuttuvat, jolloin tiettyjen oletusten varaan tehty budjetti ei toimi. Toisaalta silloin, kun olosuhteet pysyvät odotusten mukaisina, jolloin budjetointi on turhaa – miksi laatia ennusteita, jos mikään ei muutu?

Olen uhrannut viime aikoina aikaa syventyäkseni beyond budgeting –ajatteluun. Sen lähtökohta on pohtia vaihtoehtoja budjetoinnille.

Beyond Budgeting-käsitteellä tarkoitetaan liikkeenjohdon toimintatapaa, jossa budjetoinnista ja sen toteutumista seuraavasta raportoinnista luovutaan. Budjetoinnin sijaan liiketoiminnan ohjaus perustuu alaisiin luottamiseen ja erilaisiin toiminnallisiin mittareihin. Kun uuden liiketoiminnan kehittämiseen tarvitaan rahaa, sitä annetaan heti. Sitten tarkastellaan sopivan mittariston avulla, saadaanko sijoitetulle rahalle vastinetta ja voitaisiinko kannattavuutta vielä parantaa entisestään.

Beyond budgeting -käsitteen määritelmä on sangen väljä. Johtavana ajatuksena on kuitenkin ennustamisen hyödyttömyys. On viisasta katsoa eteenpäin, mutta on järjetöntä uhrata organisaation aikaa budjetoinnin kaltaiseen prosessiin, kun maailma muuttuu vauhdilla.

Budjetointi ei ole kuitenkaan ennustamista. Se on rahan ja täten vallan jakamisen väline. Siksi budjetointia on helppo kritisoida, mutta uusien ratkaisujen tuominen sen tilalle on äärettömän vaikeaa.

Miksi kannattaa edes yrittää?

Mielestäni tärkein syy on vapaus.

Väitän, että kaikki työntekijälle annettava vastuu ja vapaus oman tonttinsa hoitamiseen lisää hänen tehokkuuttaan ja luovuuttaan. Ihminen on parhaimmillaan, kun hän on oman elämänsä herra ja pääosan esittäjä.

Vapaus työssä edellyttää kankeuden vähentämistä ja turhien aikaa vievien prosessien, kuten budjetoinnin korvaamista kevyemmällä tavalla.

Tämä teksti on alkulaukaus useammalle pohdinnalle aiheesta. Lähiviikkoina pyrin perustelemaan tarkemmin, miksi tulevaisuuden menestyjät eivät budjetoi.