Asiakaslähtöisyys nousee yhä useamman yrityksen strategiseksi ykköstavoitteeksi, kertoi Talouselämä jo pari vuotta sitten. Katsomalla ympärilleen on helppo todeta, ettei strategiaan raaputettu merkintä riitä.

(lisää…)

Maailmalla riehunut finanssikriisi vetää lyhyesti henkeä, joten on sopiva hetki pohtia, mitä opimme.

Tuskin mitään.

Erilaista informaatiota on käytettävissä enemmän, helpommin ja halvemmalla kuin koskaan, mutta tiedon ymmärtämiseen ei yrityksissä ennätetä panostaa. Erityisen aikaa vievää on hahmottaa kokonaisuuksia, joissa keskeisenä muuttujana on ihmisten käyttäytymisen ennakoiminen. (lisää…)

Olemme sokeita sattumalle ja poikkeustapauksille, väittää Nassim Nicholas Taleb kehutussa ja New York Times -lehden bestseller-listalla viihtyneessä Musta joutsen -kirjassaan (The Black Swan: The Impact of the Highly Impropable). (lisää…)

Kuvitellaan kaksi veljestä, jotka jäivät kesälomalle. Veljeksistä vanhempi oli suunnitellut ja aikatauluttanut jokaisen lomapäivänsä etukäteen. Kesän odotetuin tapahtuma oli laskuvarjohyppykurssi, joka oli pitänyt maksaa jo helmikuussa. (lisää…)

Ohjelmistokehitysalalla hyvin suositun vesiputousmallin isänä pidetään yleisesti Winston W. Roycea. Hän esitteli mallin esimerkkinä huonosti toimivasta ohjelmistokehitystavasta artikkelissaan vuonna 1970.

Vesiputousmalli täyttää siis tänä vuonna 40 vuotta.

Royce esitti jo alkuperäisessä artikkelissaan, että vesiputousmallin vikana on määrittelyn mahdottomuus. Ohjelmistoprojektin käynnistysvaiheessa kaikkea ei vain voi etukäteen tietää, joten mallin orjallinen noudattaminen on veren kaivamista nenästään. (lisää…)

Organisaatioilla on tapana pyrkiä kehittämään toimintaansa. Moni onnistuu.

Useimmat menestystarinat ovat seurausta poikkeusyksilöiden rohkeudesta ajatella asioita uudella tavalla. Avainsana on arjen rohkeus. Koska yleensä kaikki tuntevat ongelmat ja itsestään selvät ratkaisut, ongelmat ratkaistaan yleensä joukkoajattelun hengessä itsestään selvimmällä tavalla.
(lisää…)

Työ itsessään ei ole arvokasta vaan liiketoiminta-arvo, joka työllä saadaan aikaan. Projektijohdon on uskallettava keskittyä olennaiseen ja siirtyä sitten eteenpäin, sillä ketteryys ei suinkaan ole ohjelmistokehittäjien omaisuutta, vaan parhaimmillaan esimerkiksi  tapa johtaa. (lisää…)

Projektin alussa kannattaa satsata perinpohjaiseen suunnitteluun. Eikö niin? Väärin. Miksi? Koska on mahdotonta tietää kaikkea ennen kuin aloittaa.

Valtavien määrittelyjen tekeminen on tyhmyyttä, joka piilottaa todellisuuden ja olennaiset ongelmat.

Juuri ne liiketoimintakriittiset asiat, jotka pitäisi tietää ja joihin juuri nyt pitäisi tarttua. Isot määrittelyt tuottavat ylilaatua: Word -tekstinkäsittelyohjelmassa on tuhansia ominaisuuksia, mutta käytämme niistä vain viittä prosenttia. Siis 95% turhia ominaisuuksia.

(lisää…)

Hiljattain eräässä seminaarissa johtajat pohtivat, miten muutaman sadan työntekijän ulkoistus olisi pitänyt hoitaa. Kyse oli tietenkin Finnairin (tai täsmälleen ottaen Northportin) roudareiden pieleen menneestä siirrosta Baronalle.

Moni näytti pohtivan, olisivatko lentoyhtiömme pomot voineet kertoa aikeistaan paremmin ja aikaisemmin.

Kaikesta kuuli, että keskustelijat olivat aivan kujalla. Viestintä ei täsmälleen ottaen ole johtajan työkalu.

(lisää…)

Erään vaimo oli jo pitkään valittanut, että olohuoneessa tuntui vetoa. Mies huomasi, että lattialistan alta tuuli pakkasilmaa sisälle.

Kun hän repi listan irti, hän huomasi, että koko lattia oli vajonnut lähes sentin seinään nähden.

Seuraavaksi selvisi, että talon alla oli kasapäin rakennusjätettä, joka painui vähitellen kasaan. Koko koti oli valumassa alamäkeen.

(lisää…)