Kahdeksan kaistaa Turkuun

Mikä liikennemerkki oikeuttaa u-käännökseen moottoritiellä? Vastaus: Se kilpi, jossa lukee “TURKU 10″.

Mutta oletetaan hetki, että Turkuun ei olisi vieläkään saatu aikaan moottoritietä. Tai tilanne olisi monien mielestä vieläkin parempi: sinne ei olisi Helsingistä tietä lainkaan!

Erään nimeltä mainitsemattoman Ilkka Kanervan seuraavat syntymäpäivät lähestyvät. Hehtolitra megakalliisiin bileisiin tottunutta Helsingin kermaa haluaa ehdottomasti reissata Turkuun taas tammikuussa. Aikaa on enää 10 kuukautta.

Oletetaan edelleen, että Tiehallinnon leivissä on kaksi huippuinsinööriä. Ensimmäinen on nimeltään Pentti Pedantti ja toinen on Keijo Ketterä.

Miekkosten pomo, Ilkka Isoherra pyytää molemmilta suunnitelmaa. Miten saataisiin tehdyksi mahdollisimman nopeasti 8-kaistainen moottoritie Helsingistä Turkuun “vähä tota niinku Pohjois-Korean malliin”.

Miehet painuvat piirustuslautojensa ääreen (viraston ensimmäiset tietokoneet on tilattu kahdeksankymmentäluvun puolivälissä, mutta ne odottavat määrärahoja lisäbudjetista).

Pian on suunnitelmien esittelytilaisuus. Ilkka Isoherra odottaa tyyriin näköisenä. Pentti Pedantti aloittaa:

- Tuli tässä vähän ongelmia. Vaikka komentaisimme työmaalle kaikki Suomen työttömät – mikä olisi vain hyväksi niille hipeille ja laiskurilintsareille – kahdeksan kaistaa ehti valmistua vasta Lohjalle saakka. Se tarkoittaa sellaista 40 kilometriä kerrottuna kahdeksalla kaistalla, eli yhteensä 320 kilometriä tietä. Mutta ehkä ne pippalot voisikin järjestää siellä Lohjalla?

- No ei perkele, karjaisi pääylijohtaja Isoherra. – Olen luvannut kaimalleni, että moottoritie on kunnossa tammikuussa! Ole hiljaa ja häpeä. Seuraava!

Keijo Ketterä astui itsevarman näköisenä estradille.

- Homma onnistuu kyllä. Tosin tässä täytyi hiukan innovoida. Keksin uudenlaisen ratkaisun, jota kutsun ekokevytmoottoritieksi. Se poikkeaa tavanomaisesta sikäli, että siinä on vain kaksi kaistaa!

Ilkka Isoherra näytti ällistyneeltä.

- Häh, minähän sanoin, että tarvitaan kahdeksan kaistaa. Onko kuulossa vikaa vai mikä mättää?!

- No niin, tässä on nyt vain sellainen ong…eikun haaste, että pystymme tekemään vain sen 320 kilsaa kaistaa vuodessa. Pentti on ihan oikeassa. Jos se levitetään kahdeksaksi rinnakkaiseksi, pääsemme vain Lohjalle, vaikka mikä olisi. Jos tyydymme ekokevytratkaisuun, tietä tulee juuri sopivasti 160 kilometriä suuntaansa. Seurueenne pääsee tammikuussa tuliterää baanaa Turkuun, puhumattakaan kotimatkasta takaisin Helsinkiin!

- Ei käy, haluan maailman leveimmän Helsinki-Turku-moottoritien nyt heti jumalauta, Isoherra meuhkasi. – Eikö se onnistu, jos otetaan kaiket talvet lonkkaa vetävät maanviljelijät, vangit ja vielä armeijakin hätätöihin?!

- No ei se auta, kun ne sitten pyörivät toistensa jaloissa kaikki. Molempia ei voi nyt saada, Keijo Ketterä tykitti uhkarohkeasti takaisin. - Onko tärkeämpää päästä perille vaikka millaista kinttupolkua pitkin? Vai että tie on mahdottoman leveä heti alusta asti? Eikö olisi oikeastaan aika hienoa, että voisimme luvata Kaneravalle synttärilahjaksi aina vain leveämmän moottoritien vaikka joka vuosi seuraavan kahdeksan vuoden ajan?

Pääylijohtaja Isoherra joutui lopulta taipumaan tosiasioiden edessä. Tärkeintä olisi päästä limusiinin kyydissä Helsingistä Turkuun. Jos pirssin lasit ovat riittävän tummat, eihän siellä takapenkillä konjakkia litkiessä edes näe kaistojen todellista lukumäärää.

Jo kuukauden päästä toimiva tuote on lähes aina parempi kuin täydellinen tuote vuoden kuluttua.